torstai 28. elokuuta 2014

Demu

Hei taas!

Ajattelin tässä vähän kertoa meidän perheestä tai ennemmin sen jäsenistä ja tänään on vuorossa meidän ainoa koira, siperianhusky noin 3-vuotias uroskoira Demu nimeltään tai ainakin niin lukee passissa. Hän on ollut osa perhettämme noin puolitoista vuotta. Alkujaan hän oli naapurimme isän autokorjaamolla vahtikoirana (älkää kysykö mitä se teki vahtikoirana???), mutta tilanpuutteen vuoksi se etsi uutta kotia ja uutta nimeä sillä sen nimi oli Demon ( ja mitä yhteistä on niin kiltillä koirarodulla kuin siperianhusky ja demonilla???)

Aluksi kävin ulkoiluttamassa sitä joka päivä, tämä oli joskus 2013 helmi-maaliskuussa ja vaikka en kamalasti ymmärrä koirista mitään varsinkaan tuolloin niin huomasin, että ulkoiluttaminen oli jotain aivan uutta sille ( oletettavasti se oli aina sidottuna, kuten melkein aina täällä Balkanin alueella koirat ovat muutaman metrin pituisen narun päässä kiinni syntymästään kuolemaan, huom. poikkeuksiakin on ja tilanne paranee koko ajan). Sitten 9.3.2013 pyysimme saada sen koe-ajalle meille sillä meillä on kissoja ja oli tarpeellista tietää miten ne tulevat toimeen keskenään ja minun ja ehkä myös koiran onneksi ongelmia ei ollut, kissat on pomoja ja sillä siisti. Joten niin koira jäi meille sai rokotukset, lääkitykset, sirun ja passin ja uuden nimen Demu.



Joten kiitos tämän koiran alkoi käsivarren lihakset kasvamaan ja tuli myös juostua lähes joka päivä ja hankittua tietoa koirista. Kun keskustelin koirastamme aloin pikkuhiljaa käyttää sanaa hän, joten hänestä tuli meidän perheen jäsen ja meidän poika, Memmu, Mööri jne. Sosiaalisten taitojen kehittyminen vei kauemmin aikaa sillä kesti melkein puolivuotta ennen kuin se alkoi ottamaan kontaktia ihmiseen katseellaan, se oli myös ihmeissään saamastaan huomiosta, rapsutuksesta ja harjaamisesta.







On ollut ihanaa viettää aikaa meidän pojan kanssa ja se on tuonut paljon iloa elämääni ja myös mieheni elämään




 Hauskoja ulkoiluhetkiä!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti